Me and my men

Hejsan! Eilen ei tullutkaan postattua, vaikka kävin keskustassa. Kävin moikkaamassa Espanjasta kotiin Suomeen matkaavaa kaveripoikaa. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa :-)

Noni, nyt on muodollisuudet hoidettu ja voin kirjottaa ihan aiheesta, jonka vuoksi postaan. Monia on kiinnostanut mun mieselämä Mikan jälkeen (huh, erosta on jo aikalailla tasan 5kuukautta! Mihin nää päivät katoaa) ja ylipäätänsä täällä Tukholman kalavesillä. Verkot on laitettu vesille ja onhan sitä kalasaalistakin tullut. Nu ska vi fiska on aikalailla joka viikonlopun tunnuslause meiän porukassa :-D

Tukholmassa ja Ruotsissa ylipäätänsäkin miehet on niin erilaisia kuin Suomessa tapaamani. Täällä pyydetään ulos, joku saattaa sanoa ihan ohimennen että olet kaunis (muutkin kuin itä-eurooppalaiset tai +30v!!!) tai moikkaa ja ulkona ollessa iskeminen ei ole sitä että heti ensiksi tartutaan takapuoleen, vaan oikeasti tanssitaan yhessä, istutaan, jutellaan, hengaillaan ja ehkä lähdetään vielä jonnekin jatkoille. Varsinkin baarikulttuuria rakastan täällä Ruotsissa, koska miehet on paljon avoimempia eikä jäädä vain vilkuilemaan vaikka olisi kiinnostunut. Ikävä kyllä Tukholmalaiset miehet on vain sen itsensä perässä ja harvoin soitellaan perään vaikka numerot olisi vaihdettu eikä edes yhdessä jatkoille lähdetty. Toisaalta samanlaisia kundeja löytyy Helsingistäkin. Mikä ihme siinä on, että PK-seuduilla asuvat, maasta näköjään riippumatta, on niin erilaisia kuin vaikka jossakin toisessa suurkaupungissa asuvat? Ihme juttu.

Kevytkenkäisemmäksi ja kylmemmäksi Tukholma on tehnyt ja siitä mua varotettiinkin jo alkuaikoina. Tiedä pelin henki ja pelaa mukana, niin se vaan menee. Ihan deiteillä olen käynyt kolmen kanssa ja kaikki on ollut tosi ihania ja mukavia. Kalle eli aikaisemmin K:na tunnettu henkilö oli tosi ihana, nähtiin parin kuukauden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti, käytiin yhdessä leffassa, tehtiin ruokaa ja vietettiin myskvällejä. Tunteita alkoi tulemaan ehkä vähän liikaa olosuhteisiin nähden, joten nyt ei olla nähty pariin viikkoon eikä viikkoon mitään oikeastaan juteltukaan. Ei sillä suhteella tulevaisuutta olisi ollutkaan, vaikka päättäisinkin jäädä tänne. Parempi siis puhaltaa peli poikki, ennenkuin kukaan satuttaa itsensä. Erään Christopherin kanssa kävin Gamla Stanissa Le bar Rougessa viinilasillisella. Ilta oli tosi mukava ja viinipullollinen siellä kuluikin, mutta ei sen enempää. Hän oli mua kumminkin 8vuotta vanhempikin, ni niin eri elämänvaiheet yms :-) Sitten kolmas, James. No ei ihan kirjaimellisesti deiteillä olla käyty, mutta sovittiin että treffataan baarissa, jossa vietetään yhessä aikaa. Kyseessä oli viime lauantai ja tutustuttiin muutama viikko sitten Nypessä. Siinähän ne sitten kait olikin :-) Näiden lisäksi on vielä joitakin baarituttavuuksia.

Kalleen olin ihastuntu ja no ehkä vähän  yheen Jonathaniin (jenkkifudari<3), mutta muuten ei ole mitään tunteita ollut näihin ruotsalaisiin. Sen sijaan olen tällä hetkellä ihastunut yhteen suomessa olevaan poikaan. Ihastun ihan liian helposti ja jos totta puhutaan, olen ihastunut lähes koko ajan. Mulla on ihastuksia joista tykkään, mutta joille en edes sitä koskaan näytä ja sitten on ihastuksia, joiden kanssa ajattelen olevan ehkä jopa tulevaisuuskin. Ärsyttää kun oon niin tunteellinen ja jotenkin ihastun ihmisissä joihinkin pieniin piirteisiin ja melkein jo siihen, jos sanoo jotain mukavaa mulle. Vaikka oon oppinut täällä kylmäksi, niin silti onnistun tykästymään johonkin.

Jostain syystä suomalaiset miehet on lähempänä mun sydäntä, kuin ruotsalaiset. Jos kielivaikeuksia ei edes otettaisi huomioon, niin silti pienet kulttuurilliset erot välillä ärsyttävät ja se, että mun tapaamat miehet puhuu tosi avoimesti tunteista. Sain jo kerran pienen kriisin sen takia aikaiseksi. Ehkä muhun vaan iskee enemmän juntit ja vähän jurot suomalaiset :-D Nyt oon kumminkin päättänyt, että otan kaiken irti tästä reilusta kahdesta kuukaudesta ja yritän olla miettimättä miehiä. Mulla on aikaa keskittyä niihin sitten kun palaan Suomeen :-)

Loppuun ihanimmista ihanin ja tämän hetken unelmamieheni Andreas Wijkin laulama coveri  All good things (come to an end)


You Might Also Like

14 kommenttia

  1. Uu uu, aikamoista! :p Mä en tiennyt, että miehet ruotsissa on tuollaisia!

    VastaaPoista
  2. "Ärsyttää kun oon niin tunteellinen ja jotenkin ihastun ihmisissä joihinkin pieniin piirteisiin ja melkein jo siihen, jos sanoo jotain mukavaa mulle."

    sama tääl:D

    VastaaPoista
  3. toivottavasti vastaat edellisten postausten kommentteihin!:) kiva blogi sulla:)

    VastaaPoista
  4. "Kevytkenkäisemmäksi ja kylmemmäksi Tukholma on tehnyt ja siitä mua varotettiinkin jo alkuaikoina." -- mitä meinaat tolla? Siis että Tukholma on tehny susta enemmän sellasen et mennää panemaan en haluu sitoutua- ihmisen vai kuinka? :D En oikei ymmärtäny..

    VastaaPoista
  5. ansQ, ei nyt kaikki mutta erityisesti tukholmassa ne on tollasia :-(

    Sonjjj, toi on NIIN ärsyttävää! >:-(

    anonyymi, ;-)

    tiia, kiitos!

    anonyymi, vastaan nyt. ja kiitos! :-)

    anonyymi, siis kevytkenkäisemmän siinä mielessä että oon lähtenyt baarista jonkun mukaan. Mulla oli Suomessa ihan nollatoleranssi ton suhteen, enkä oo koskaan lähtenyt baarista kenenkään mukaan. Mutta edelleen haluan sitoutua, en vaan täällä ruotsissa :-D

    VastaaPoista
  6. hei luuletsä että porukkaa kiinnostaa jotku sun yhen viikonlopun ihastukset. kerro sit ku on poikaystävä, tollasista pikkusäädöistä ihan turha tulla lesoomaan

    VastaaPoista
  7. Haha, kuulostaa ihan omalta vaihto-opiskeluajalta! Itse ihastuin juuri ennen kuin lähdin toiselle puolelle maailmaan poikaan omassa kotikaupungissani, mutta onneksi hän oli yhä täällä kun tulin takaisin ja nyt se kaveri onkin sitten poikaystävä :)

    Ihanaa, että uskalsit tehdä tällaisen postauksen! Tykkään kun oot näin avoin sun blogissa!

    VastaaPoista
  8. ihana tuo biisi! rakastuin heti! :)

    VastaaPoista
  9. "hei luuletsä että porukkaa kiinnostaa jotku sun yhen viikonlopun ihastukset. kerro sit ku on poikaystävä, tollasista pikkusäädöistä ihan turha tulla lesoomaan"

    eiköhän se ole kuitenkin blogin pitäjän oma asia, mistä kirjoittaa. jotenkin tuntuu että blogimaailmassa on unohdettu se että blogi on aina jonkun "päiväkirja" eikä sen tarkoitus ole tai ainakaan tarvitse olla lukijoiden kerääminen ja miellyttäminen. on niitäkin bloggaajia, joiden blogi ei ole lainkaan julkinen! jos teksti ja blogi ei miellytä, ei ole pakko lukea sitä tai tulla aukomaan päätään tänne; se tuntuukin olevan toinen blogimaailman harha, että kuvitellaan että anonyyminä voi sanoa ihan mitä tahansa ja perusteluksi käy muka aina se, että blogin pitäjän pitää kestää "negatiivinen" palaute. näinhän se toki on, mutta kommentoijien pitäisi sitten myös erottaa toisistaan käsitteet "negativiinen palaute" ja "haukkuminen".

    VastaaPoista
  10. ihana postaus! kiva kuulla sulta vähän tälläsiä "syvällisempiäkin" juttuja vaihteeksi, kiva kun uskalsit kirjottaa tämmösen :) lisää tämmösiä :P

    VastaaPoista
  11. ihana coveri! tykkään tällasest fiilismusast, ihanaa, että julkasit! :)

    VastaaPoista
  12. ""hei luuletsä että porukkaa kiinnostaa jotku sun yhen viikonlopun ihastukset. kerro sit ku on poikaystävä, tollasista pikkusäädöistä ihan turha tulla lesoomaan ""


    ÖÖ?? :DD hajoo ittees

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.