Slider

American royal power ranger

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Mulla on ollut ihan kamala olo nyt nää pari päivää ja heti kun oon yksin, alkaa itkettämään. Ollaan puhuttu jos Rudy myytäisiin koska urosta on niin hankala pitää meillä narttujen kanssa eikä sitä aiota leikata. Nyt sille olisi löytynyt ostajat ja mun pitäisi päättää mitä teen. Luovunko siitä ja saan myöhemmin uuden narttupennun vai pidänkö Rudyn. Valehtelematta en oo ikinä joutunut tekemään näin vaikeaa päätöstä.

Rakastan Rudya ihan kamalasti ja on aina ihana nähdä sitä ja huomata että sillä on ollut ikävä mua. Se on ihan mun poika ja muutenkin sillain aika vaikea luonne, koska on niin arka ja sillä kestää saada luottamusta muihin. Muiden koirien juoksujen takia se joutuu usein yöpymään isossa häkissä ja käymään ulkona erikseen. Ei se tee koiralle hyvää ja se on kumminkin jo 2,5vuotta. Tätä se joutuisi vielä kestämään varmaankin syksyyn, kunnes muutan pois. Mulle tekee pahaa pitää sitä häkissä, koska muut on vapaana ja en nyt ole ollut kotonakaan pitämässä sille seuraa. Ehkä sen olisi parempi olla perheessä, jossa se saa olla jatkuvasti vapaana ja enemmän yksi perheenjäsenistä. Rudy on kummiskin tosi huomionhaluinen.

Pahaahan tää tekee, mutta oon nyt ehkä myymässä sen. Helpompi se on muuttaakin omaa asuntoon pennun kanssa kuin sellaisen, joka on tottunut jatkuvaan muiden koirien ympärillä oloon.

En tänään jaksa muuta kirjoittaa. Palaillaan huomenna, kun mulla on vapaapäivä.

Ja sanon jo nyt valmiiksi, ettei tosiaankaan oo meidän tapaista ottaa koiria ja vuoden päästä myydä ne eteenpäin. Nyt vaan yritetään ajatella koiran parasta

Kommentit aiheuttivat ahditusta, joten otin kommetointimahdollisuuden pois!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela