Oon niin ärsyyntynyt jo tähän yksin olemiseen, ettei mitään rajaa! Eilinen yö oli ehkä maailman oudoin ja monta kertaa illalla jäin vaan istumaan ja ihmettelemään, kun olin omassa huoneessa yksin. Jotenkin niin tottunut siihen, että Mika on aina mun kanssa. Yli kuukaus kummiskin viettettiin oikeastaan ihan koko ajan yhessä. Vähintään joka päivä vietettiin monta tuntia toistemme seurassa. Kamala ikävä toista koko ajan ja inhottaa, kun pitää odotella viestejä ja kun ei voi puhua puhelimessa. Mut lauantaina meen kattomaan mun inttimiestä! <3
Tajusin eilen illalla, että kuinka paljon tavaraa olin raahannut Mikalle. Kaikki sängyllä olevat tavarat+läppäri kotiutui sen luota. Ja olin vielä likapyykit aina käyny tuomassa kotiin välillä :D
Huomasin tänää, että mun on jotenkin pakko suunnitella kauheasti kaikkea. Aikataulutan tekemisiä, mietin asioita viikon päähän ja mietin kamalasti sitä, mitä seuraavaksi tekisin. En tosiaankaan ole mikään aikataulu ihminen, mutta yht äkkiä tajusin töissä tekeväni itelleni viikkosuunnitelmaa KOLMELLE viikolle! Ja tyhjät kohdat on tuleville työvuoroille, cheerleading-treeneille ja Mikan lomille. Sairasta. Oltiin muuten lauantaina Mikan kanssa mun äiti-isovanhemmilla kahvilla ja päällä oli GT:n paperbag-hame ja valkoinen toppi (sori hyvä kuva taas!)
Nyt meen kattomaan tän päivän Gossip girlin ja sen jälkeen yritän mennä nukkumaan. Otan Rudyn mun seuraksi, niin ei ihan yksin tarvitse olla. Kotonakaan ei ole kun yksi velipuoli, koska muut on viikon mökillä. Tekee toikin vielä oudommaksi tän yksin olon!
You will Also Love
Labels
Ajatuksia
Asut
Au pair
Elämäntavat
Espanja
Etelä-Afrikka
Foodlover
Hiukset
Hollanti
Hyvinvointi
IBS
Ihonhoito
Inspiraatio
Italia
Kauneus
Kosmetiikka ja meikkaus
Lifestyle
Matkustaminen
Meikit
Muoti
näkökulma
Oma elämä
Oma tyyli
Opiskelu
Ostokset
Painonhallinta
Ravintolat
Reseptit
Ruoka
Rusketus
Sisustus
Tallinna
Tatuoinnin poisto
Tatuonnit
Tilaisuudet
Toivepostaukset
Treeni
Tukholma
Työ
Vastuullisuus
Video
Yhteistyö
Blog Archive
-
►
2021
(15)
- ► lokakuuta 2021 (2)
- ► elokuuta 2021 (2)
- ► kesäkuuta 2021 (2)
- ► toukokuuta 2021 (2)
- ► maaliskuuta 2021 (3)
- ► helmikuuta 2021 (2)
- ► tammikuuta 2021 (2)
-
►
2020
(82)
- ► joulukuuta 2020 (3)
- ► marraskuuta 2020 (5)
- ► lokakuuta 2020 (5)
- ► syyskuuta 2020 (4)
- ► elokuuta 2020 (4)
- ► heinäkuuta 2020 (6)
- ► kesäkuuta 2020 (9)
- ► toukokuuta 2020 (8)
- ► huhtikuuta 2020 (9)
- ► maaliskuuta 2020 (10)
- ► helmikuuta 2020 (8)
- ► tammikuuta 2020 (11)
-
►
2019
(175)
- ► joulukuuta 2019 (11)
- ► marraskuuta 2019 (13)
- ► lokakuuta 2019 (14)
- ► syyskuuta 2019 (12)
- ► elokuuta 2019 (14)
- ► heinäkuuta 2019 (15)
- ► kesäkuuta 2019 (14)
- ► toukokuuta 2019 (14)
- ► huhtikuuta 2019 (15)
- ► maaliskuuta 2019 (17)
- ► helmikuuta 2019 (17)
- ► tammikuuta 2019 (19)
-
►
2018
(219)
- ► joulukuuta 2018 (23)
- ► marraskuuta 2018 (20)
- ► lokakuuta 2018 (18)
- ► syyskuuta 2018 (13)
- ► elokuuta 2018 (17)
- ► heinäkuuta 2018 (12)
- ► kesäkuuta 2018 (26)
- ► toukokuuta 2018 (24)
- ► huhtikuuta 2018 (24)
- ► maaliskuuta 2018 (18)
- ► helmikuuta 2018 (12)
- ► tammikuuta 2018 (12)
-
►
2017
(165)
- ► joulukuuta 2017 (11)
- ► marraskuuta 2017 (12)
- ► lokakuuta 2017 (12)
- ► syyskuuta 2017 (15)
- ► elokuuta 2017 (8)
- ► heinäkuuta 2017 (10)
- ► kesäkuuta 2017 (11)
- ► toukokuuta 2017 (12)
- ► huhtikuuta 2017 (14)
- ► maaliskuuta 2017 (20)
- ► helmikuuta 2017 (23)
- ► tammikuuta 2017 (17)
-
►
2016
(105)
- ► joulukuuta 2016 (10)
- ► marraskuuta 2016 (5)
- ► lokakuuta 2016 (6)
- ► syyskuuta 2016 (4)
- ► elokuuta 2016 (8)
- ► heinäkuuta 2016 (4)
- ► kesäkuuta 2016 (10)
- ► toukokuuta 2016 (10)
- ► huhtikuuta 2016 (17)
- ► maaliskuuta 2016 (14)
- ► helmikuuta 2016 (6)
- ► tammikuuta 2016 (11)
-
►
2015
(67)
- ► marraskuuta 2015 (4)
- ► lokakuuta 2015 (11)
- ► syyskuuta 2015 (7)
- ► elokuuta 2015 (3)
- ► heinäkuuta 2015 (1)
- ► kesäkuuta 2015 (5)
- ► toukokuuta 2015 (6)
- ► huhtikuuta 2015 (13)
- ► maaliskuuta 2015 (9)
- ► helmikuuta 2015 (3)
- ► tammikuuta 2015 (5)
-
►
2014
(252)
- ► joulukuuta 2014 (29)
- ► marraskuuta 2014 (18)
- ► lokakuuta 2014 (18)
- ► syyskuuta 2014 (25)
- ► elokuuta 2014 (15)
- ► heinäkuuta 2014 (14)
- ► kesäkuuta 2014 (9)
- ► toukokuuta 2014 (14)
- ► huhtikuuta 2014 (22)
- ► maaliskuuta 2014 (30)
- ► helmikuuta 2014 (28)
- ► tammikuuta 2014 (30)
-
►
2013
(351)
- ► joulukuuta 2013 (33)
- ► marraskuuta 2013 (29)
- ► lokakuuta 2013 (27)
- ► syyskuuta 2013 (32)
- ► elokuuta 2013 (29)
- ► heinäkuuta 2013 (29)
- ► kesäkuuta 2013 (25)
- ► toukokuuta 2013 (29)
- ► huhtikuuta 2013 (37)
- ► maaliskuuta 2013 (24)
- ► helmikuuta 2013 (31)
- ► tammikuuta 2013 (26)
-
►
2012
(388)
- ► joulukuuta 2012 (30)
- ► marraskuuta 2012 (36)
- ► lokakuuta 2012 (31)
- ► syyskuuta 2012 (37)
- ► elokuuta 2012 (19)
- ► heinäkuuta 2012 (20)
- ► kesäkuuta 2012 (20)
- ► toukokuuta 2012 (31)
- ► huhtikuuta 2012 (35)
- ► maaliskuuta 2012 (34)
- ► helmikuuta 2012 (52)
- ► tammikuuta 2012 (43)
-
►
2011
(436)
- ► joulukuuta 2011 (58)
- ► marraskuuta 2011 (41)
- ► lokakuuta 2011 (31)
- ► syyskuuta 2011 (26)
- ► elokuuta 2011 (26)
- ► heinäkuuta 2011 (32)
- ► kesäkuuta 2011 (22)
- ► toukokuuta 2011 (40)
- ► huhtikuuta 2011 (32)
- ► maaliskuuta 2011 (29)
- ► helmikuuta 2011 (38)
- ► tammikuuta 2011 (61)
-
►
2010
(392)
- ► joulukuuta 2010 (34)
- ► marraskuuta 2010 (32)
- ► lokakuuta 2010 (43)
- ► syyskuuta 2010 (46)
- ► elokuuta 2010 (27)
- ► heinäkuuta 2010 (27)
- ► kesäkuuta 2010 (24)
- ► toukokuuta 2010 (16)
- ► huhtikuuta 2010 (32)
- ► maaliskuuta 2010 (47)
- ► helmikuuta 2010 (25)
- ► tammikuuta 2010 (39)
-
▼
2009
(305)
- ► joulukuuta 2009 (34)
- ► marraskuuta 2009 (38)
- ► lokakuuta 2009 (26)
- ► syyskuuta 2009 (23)
- ► elokuuta 2009 (21)
- ▼ heinäkuuta 2009 (17)
- ► kesäkuuta 2009 (17)
- ► toukokuuta 2009 (26)
- ► huhtikuuta 2009 (35)
- ► maaliskuuta 2009 (29)
- ► helmikuuta 2009 (23)
- ► tammikuuta 2009 (16)
Oma mieheke lähtee armeijaan vasta vuoden päästä, mutta silti odotan vähän kauhulla, että mitä tulee tapahtumaan. Ollaan seurusteltu reilu pari vuotta ja jatkuvasti nähty. Toisaalta, ehkä se intti vahvistaa suhdetta ja kerkeää paremmin puuhata omia juttujaankin:)
VastaaPoistaOnneksi sun M on sielä vain 6kk!
Ikävä painaa mullakin aina miestä kohtaan, kun ei olla yhdessä.
VastaaPoistaKoita säkin kestää. ½ vuotta menee yllättävän nopeasti, vaikkei se nyt lohdutakaan ;)
Kiitos blogistasi ja jatka kirjoittelemista.
jaksamisia sulle:)
VastaaPoistahaha onko ihmiset vähän läheisriippuvaisia?
VastaaPoistaOpettele käyttää itselaukasinta, sun blogis laatu paranis HUOMATTAVASTI kun asukuvat ois kivempiä ja selvempiä! <3
VastaaPoistamullaki lähti mies armeijaan maanantaina ja ihan kamalaa on ollu :( Onneks molemmat on vaan sen 6kk siellä :) ja sait yhden lukijan lisää!
VastaaPoistaHerttanen sentään, muutama yö jo erossa, ettet vaan ois läheisriippuvainen? :-)
VastaaPoistaNo, ei, nuori rakkaushan se vissiin....
älä nyt loukkaannu tai mitään, mutta miks aina laitat tänne sun blogiin sun naamakuvii? tai miks otat niitä ja julkaset joka postauksessa ainakin yhden kuvan sun naamasta?:D
VastaaPoistaÄh, mulla ihan kamala ikävä myös :< Kauheinta just se että koko päivän venailee viestiä vaikka teitää että ne tulee vasta illalla :/ Tänään en ole kuullut mitään! Kamalaa :(
VastaaPoistaJa hei, puol vuotta menee tosi nopeesti! Otto on vuoden, ja sekös kismittää.....
mulla on menny vähän ohi, missä sä oot töissä? :-D
VastaaPoistahei, oon sun kanssas (tai oon ollu) aika kohtalotoveri, sillä tapasin talvella 07 miehen, joka oli lähössä siitä muutaman kuukauden päästä eli tammikuussa 08 armeijan harmaisiin. juuri pari viikkoa ennen inttiä juttumme syventyi ja siirtyi tapailusta seurusteluun.
VastaaPoistakyllä siinä alussa mietti että onko tähän nyt järkeä lähteä mukaan ja kiintyä liikaa ihmiseen, joka tulee olemaan vähintään seuraavat 9kk, huonossa jamassa 12kk, armeijan listoilla. mutta halusin yrittää, päivä kerrallaan ja niinhän ne 9kk sitten meni yllättävän nopeesti ja ollaan yhä yhessä puolentoista vuoden jälkeen. nyt kun kattoo sitä aikaa taaksepäin, niin intin aikana/jälkeen mutta kuitenkin intin takia seurustelumme syveni aivan uudelle ulottuvuudelle. tuli kyllä semmonen fiilis, että kun kestää tämän, kestää minkä vaan :)
toisaaltaitse sopeuduin varmasti helpommin kuin jotkut toiset olemaan erossa pojastani kun ei oltu ennen inttiäkään kovin tiiviisti aikaa vietetty. oikeastaan vieläkin tulee hetkiä, jolloin on näkemättä toista vähän pitempiä aikoja, eikä siihen kuole :) sen jälkeen on taas sitä ihanampi jälleennäkeminen ! ja alussahan se on kaikista rankinta siellä armeijassa, loppua kohden (ts. alun jälkeen) meininki alkaa sielläkin päässä rentoutua :) ja kyllä se yhteydenpito onnistuu suht hyvin satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta !
louisa: toi on kyl paha kun on seurustellu niin kauan. me kummiskin tavattiin ihan hetki sitten. Jep, täytyy toivoo että tää on vaan hyväksi :)
VastaaPoistaanonyymi: niin! viikko jo kestetty ja ihan nopsaa menny :D
anonyymi: kiitos!
anonyymi: ON :(
anonyymi: mulla olis jalkakin, mutta oon laiska alkaa aina laittamaan sitä tms :( Mutta yritän panostaa
juicy: voi, tsemppiä sulle! ja kiitos :)
leena: nuori rakkaus, sepä se :D
anonyymi: niitä tulee vaan laitettua. ja aika monessa blogissa on naamakuvia :)
sofia: niimpä! sit lähettelee ite koko ajan jotain ikävä-viestejä ja toinen vastaa vasta joskus sadan vuoden päästä. koita kestää!<3
tid: oon yhellä grillikiskalla :D
anonyymi: tosi kiva tsemppi tuli tosta sun kommentista! täytyy toivoa, että meillä mikan kanssa käy yhtä hyvin :)