Army girlfriend II/09

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

M lähti taas töihin ja enhän mä saanut enää unta sen jälkeen, kun toinen lähtee tosta vierestä pois. Vihaan tälläisiä aamuja! Ei ole mitään tekemistä, omat työt alkaa vasta myöhemmin ja on liikaa aikaa ajatella.

Ootan ens maanantaita kauhulla, musta nimittäin tulee inttileski. Koko inttileski-sana kuulostaa jo ihan kamalalta, ihan kun toinen kuolisi tai lähtis kokonaan pois, vaikkei kyse oikeestaan ole enimmäkseen kun arkipäivistä alkuaikaa lukuun ottamatta. Tuntuu vaan niin oudolta, ettei saakaan herätä toisen vierestä niin usein eikä muutenkaan nää toista. Pelkään, etten saa mitään aikaiseksi kun on kamala ikävä.

Periaatteessa on hyvä, että M menee inttiin nyt jo heti alkuaikoina eikä vaikka vasta myöhemmin. Mun on pakko alkaa lukemaan syksyn kirjoituksiin ja muutenkin koulu ja treenaaminen Oulun Cheerleading-kisoihin alkaa elkokuussa. Ehkä arki ja stressi kirjoituksista helpottaa ikävää ja saa ajan kulumaan nopeemmin. Tavallaan sitten viikonloppuisin saa kunnolla rentoutua ja viettää aikaa oman kullan kanssa.

Ollaan M:än ja muutaman kaverinkin kanssa juteltu tästä mun tulevasta inttileski-ajasta ja siitä, kuinka rankkaa se yleensä suhteelle on. Oon tajunnu sen, että M on oikeesti sellanen ihminen keneen haluun panostaa ja että haluun olla vaan sen kanssa. En mä olis lähtenyt mihinkään suhteeseen, ellen olisi ollu ihan varma tästä. Ja kummiski olin koko ajan tietoinen siitä, että M lähtee inttiin. Ja muutenkin ehkei tää intii olen niin paha asia meille, koska ei olla kauaa seurusteltu. Vaikkakin outoa tulee olemaan se, että on nyt tottunu näkemään joka päivä ja muutenkin kolmisen viikkoa oon ollut oikeestaan joka yö M:än luona.

Nyt täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin, M pääsisi 6kk jälkeen pois ja että osataan nauttia yhteisestä ajasta ilman mitään riitoja, joita ei nytkään pahemmin ole ollut vaikka toisiamme lähes koko ajan katellaan.

Varoitan sit jo nyt, että ikävyyskitinää voi olla luvassa :D Inttileskenä olleilta otetaan vinkkejä tms vastaan!

Muita saman kohtalon maanantain kokevia?

23 kommenttia:

  1. Itsestänikin on tulossa intti-leski.Olemme poikaystävän kanssa seurustelleet kaksi vuotta ja kahden vuoden aikana olemme olleet vain 7päivää erossa tänä keväänä kun minä olin Italiassa, muuten olemme nähneet joka ikinen päivä siitä lähtien kun aloimme seurustelemaan.Minne päin poikaystäväsi on menossa inttiin?Onneksi oma kultani menee aivan lähelle ja kun iltalomat alkaa niin aiomme nähdä mahdollisimman usein sekä tietysti aionhan minä käydä kultaani siellä katsomassa silloin tällöin.:)

    VastaaPoista
  2. pakko kommentoida,vihdoin..oon jäänyt koukkuun sun blogiin vaikka olenkin sua paljon vanhempi (31.v) minusta on tosi hyvä että saatte "väkisinkin" etäisyyttä arkeen,siinä se suhde ekan kerran punnitaan..sitten ajallaan tulee tietysti paljon vakavammat asiat.itse tapasin (nykyisen aviomieheni) kun inttiä ei ollut enää kuin kk jäljellä,mutta silloin sekin aika tuntui ikuisuuselta.tsemppiä paljon molemmille,toivottavasti onnistutte <3

    VastaaPoista
  3. Mä näin unta, että olin jossain kirppiksellä, ja siellä oli sun vaatteita myynnissä, ja nappasin sieltä semmosen kukallisen mekon ajatellen, että pakko päästä kertomaan sulle, että oon ostanut sen. :D

    VastaaPoista
  4. Mua ei jotenkin yhtään pelota poikaystävän inttiin lähteminen :D Enkä mä kyllä itseäni ajattele minään inttileskenä. Oikeastaan ihan hyvä, että välillä näkee harvemmin ja ikävä ehtii kasvaa ihan hirmuiseksi, sitten sitä yhdessä vietettyä aikaa osaa arvostaa paljon enemmän.

    Me toisaalta ollaan koettu kaukosuhdekin, jolloin saatettiin olla kuukausikin näkemättä :) Se oli rehellisesti sanottuna meidän suhteen parasta aikaa. Nyt poikaystävän lähtö semmosen 200 km päähän ei tunnu matkalta eikä miltään :D

    VastaaPoista
  5. Joo, otto lähtee myös ma inttiin. Kamala ikävä tulossa. Kaiken lisäksi Otto on siellä 362 (!!!) päivää eli vuoden ja ode pääsi nopean toiminnan joukkoihin eli lomille sieltä ei todellakaan tulla läheskään joka viikonloppu ;< Että rankka vuosi tulossa... Tsemppiä sullekin! <3

    VastaaPoista
  6. Oi, meillä oli kaksi vuotta sitten sama tilanne! (herran jestas onko siitä jo niin paljon aikaa?)

    Tavattiin kaksi kuukautta ennen miehekkeen intin alkua ja jestas miten stressasin silloin! Mullakin oli silloin edessä yo-kirjoitukset joten oot hyvinkin samassa tilanteessa kuin mä sillon. :)

    Alku oli mulle vaikeinta, mutta nyt jälkikäteen ajattelen vain lämmöllä sitä kuinka hain miehen juna-asemalta ja kuinka haikeana vein takaisin sunnuntai iltana..
    Ja ku se ruoja meni vielä 500km päähän niin en edes päässyt iltavapailla moikkaamaan. :/

    Mutta uskallan väittää, että erossa olo suhteen alussa tekee hyvää! Me ollaan saatu paljon kehuja siitä kuinka annetaan toisen mennä vapaasti ilman, että koko ajan tarttisi roikkua toisen mukana. Välillä kaverit pakottavat meidät viettämään iltaa kahdestaan. :D

    Inttiaikana vain oppi arvostamaan niin paljon niitä lyhyitä yhteisiä hetkiä niin paljon, että osataan ottaa vielä nykyäänkin kaikki irti yhteisestä ajasta. Ja jos suhde kestää intin niin se kyllä kestää mitä vain. :)

    Nimimerkillä inttileski 362 päivän ajan.

    VastaaPoista
  7. Mun kulta meni armeijaan vuos sitten (saapumiserä 2/08) ja joutui aukkiin, mutta onneks sai puhuttua itsensä pois siitä polviensa takia. Oli se inttiaika rankkaa näin leskellekkin, mutta voi sitä iloa kun tiesi, että pian se muru taas tulee taas lomille ja saa viettää laatuaikaa<3 Ja oli ihanaa kun pari kertaa pääsin käymään siellä sotkussa :) P.s: Se m05 lomapuku on nam ;D

    VastaaPoista
  8. Inttiaika tekee monille suhteille vain hyvää. Ja kyllä siitä selviää, jos vain oikeasti haluaa. :)

    Itse olin inttileskenä (todella typerä sana muuten) tammikuusta -08 tammikuuhun -09 ja loppujen lopuksi se aika meni nopeasti, ja jotenkin vain tottui siihen ettei toista näe kuin pari kertaa kuussa.

    VastaaPoista
  9. mun poikkis lähti tammikuussa inttiin ja sitähän ei voi kieltää etteikö se rankkaa olis mutta kannattaa vaan hommata just jotain tekemistä viikoille että ei koko ajan vaan pohdi ikäväänsä. kurjaahan se silti on mutta kyllä siitä selviää!:) itellä sentään enää "vaan" lokakuuhun" asti kestää tää vaihe. tsemppiä<3

    VastaaPoista
  10. Minä olen Inttileski tällä hetkellä. Avokki on vuoden armeijasta josta on mennyt vasta puoli vuotta.
    Mutta aika on mennyt todella nopeasti, eikä ainakaan meidän kohdalla suhteeseen ole tullut mitään vaikeuksia,paremmin vaan on mennyt kun oppii arvostamaan toista ja toisen tekemisiä paremmin! =)

    Oma itsenäinen elämä pääsee valloilleen ja oppii arvostamaan sitä omaa aikaa! :D

    Sen verran vinkkejä annan. :D että kun kundi haluaa puhua niistä armeija jutuista niin esitä että kiinnostaa kuunnella vaikka parin tunnin kuuntelun jälkeen ei enää kiinnostaisi kuunnella. :D
    Mun avokki on ainakin todella kiitollinen kun kuuntelen kaikki sen jutut mitä se innoissaan kertoo! =)

    Toivottavasti nyt noista oli edes jotain apua! :D

    VastaaPoista
  11. tällee asiaan liittymättä: kauan oot harrastanu cheerleadingiä?

    VastaaPoista
  12. Hihi, mun kulta pääsee perjantaina pois intistä! :) Koita vaan keksii itelles tekemistä niin kyllä se aika nopeeta menee :) tsemppii!

    VastaaPoista
  13. Moikkeliskoikkelis.

    Mun poikaystävä juuri kotiutui armeijasta, oltuaan siellä sen legendaarisen 362 päivää. Ollaan seurusteltu noin 3 ja puol vuotta nytte.. Armeija-aika teki meille kyllä hyvää. Sitä taas osaa arvostaa toista ja toisen kans vietettyä aikaa ihan eri tavalla kuin, että näkisi joka päivä. Tottakai on asia erikseen kun on kyseessä nuinkin tuore juttu ;)

    Alkuaika oli kaikista pahin, mutta loppujen lopuksi koko vuosi on mennyt nopeasti ohi. Ja olen nyt tosi innoissani, kun muutetaan vihdoin yhteen noin kuukauden päästä!

    Tsemppiä sulle ja kyllä se aika nopiaa menneepi! :)

    VastaaPoista
  14. hyi se on kamalinta ikinä...

    VastaaPoista
  15. Laita kuvaa tukastasi! :)

    Tsemppiä intin kanssa :)

    VastaaPoista
  16. Tuli mieleen että millasta ripsaria käytät nykyään voikko suositella mitään hyvää?

    VastaaPoista
  17. Itse tapasin nykyisen miehen (ei seurustella varsinaisesti) kanssa loppukeväästä ja ollaan nyt tapailtu enemmän ja vähemmän vakavasti. Valitettavasti se on siellä 12 kk eli vapautuu vasta tammikuussa! Onni on kuitenkin se, että ei kuitenkaan olla missään vaiheessa totuttu näkemään joka päivä, vaan olen tottunut tähän tilanteeseen. Mut kyllä se silti aiheuttaa pahoja angstikohtauksia välillä, kun haluaisi vaan olla toisen kanssa, mutta ei oo mahollista olosuhteiden pakosta. Ja nyt esimerkiksi tuntuu, että tammikuuhun on iäisyys!

    VastaaPoista
  18. mun on pakko kommentoida tuota Lauraa,joka sanoi että jos suhde kestää intin niin se kestää mitä vaan..romantisesti ajateltu mutta todellisuus,valitettavasti,on se että ei se kyllä näin mee..en halua kuulostaa vanhalta kyynikolta mutta kun kasvatte huomaatte että suhde vaatii oikeasti tosi paljon työtä..täytyy luopua ja vaalia eikä siltikään mikään ole varmaa.väittäisin jopa että nuorena aloitettu suhde vaatii enemmän,koska sinä aikana molemmat kasvaa vielä henkisesti paljon,vaikka nyt tuntuisi että täysi-ikäisenä on jo aikuinen.

    t.12 vuotta yhdessä

    VastaaPoista
  19. Mullaki lähtee poikaystävä inttiin maanantaina ja odotan kauhulla yksinäisiä öitä. Ollaan seurusteltu 3 vuotta enkä muista millon viimeksi olisin nukkunut yksin. :DD Onneksi mullakin syksyn kirjotukset pitää kiireisenä. :)

    VastaaPoista
  20. Olen myös sitä mieltä, että sanonta: "jos suhde kestää intin, niin se kestää mitä vaan" on romanttista hömppää. Suhteen kestorajat tulee vasta sitten vastaan, ku asutaan yhdessä, rahat on tiukilla, muksut valvottaa jne.. Noo, teillä on tähä vielä aikaa :-)
    tsemppiä vaan.

    VastaaPoista
  21. Army girlfriend II/09

    Moi :) inttileskeys loppuu huomenna ja voin kertoa, että rehellisesti sanottuna tää aika on tehnyt ainakin meidän suhteelle tosi hyvää. Mies on nyt puoli vuotta intissä viettänyt, ja oltiin vuosi seurusteltu ennen kun Suomen valtio otti tuon hommiinsa.

    Ensimmäinen viikko tammikuussa otti koville, en syönyt mitään (mikä on mulle harvinaista!) ja itketti vaan koko ajan, mutta pikkuhiljaa se meni ohitse. Nyt nämä viimeiset pari kuukautta oon nauttinut todella omasta ajasta :) Armeijan aikana tajuaa, kuinka paljon on viettänyt aikaa poikaystävänsä kanssa (jos yhteistä aikaa on ollut melko paljon) ja oppii arvostamaan lyhyttäkin näkemistä. Armeija-aika tuo kumppanista esiin uusia puolia, joten mun mielestä romanttisessa hömppislauseessa "jos suhde kestää intin, se kestää kaiken" on edes vähän perää vaikkei se mitään lupaakkaan :)

    Toivon tosi paljon, että teillä menis aika kivuttomasti ja se puoli vuotta napsahtais. Vinkkinä voin kertoa, että valmistaudu henkisesti vuoteen. Silloin ei pety niin kamalasti jos vuoden nakki napsahtaa, mutta puoli vuotta yllättää superiloisesti. Miehen armeijajuttuja täytyy kuunnella, mutta muista pitää myös ittestäs huolta ja varotat kun mitta alkaa täyttyä. :D Ja inttitytöistä ei todella kannata olla huolissaan tai mustasukkainen, ei sinne inttiin kukaan lähde miehiä iskemään :)Jos kiukuttaa viikolla ja ainoa yhteydenpidoväline on kännykkä, ÄLÄ avaudu tekstarilla vaikka kuinka tuntuis että sauhu nousee korvista ja tekis mieli vaan huutaa. Tekstariväittely päättyy aina huonoon mieleen, koska miehillä (ainakin omalla) oli pinna aika kireällä.

    Ja tottahan se on, että inttiin lähtee poikaystävä, mutta intistä palaa miesystävä! :) Anteeksi romaanista ja tärkeilevistä vinkeistä, mutta noi olisin itse halunnut kuulla viime tammikuussa. Ja muista, että ikävä ei tapa vaan vahvistaa. JA inttihousut + tunnistuslaattaa seksikkäämpää asua en osaa kuvitella ;)

    Tsemppiä hirveesti tulevaan koitokseen!

    VastaaPoista
  22. itsehän olen selviytynyt inttileskeydestä :D usko pois ainakin 6kk menee kuin siivillä mutta tosiaan tekee aika hallaa suhteelle (riitelyä yms.) ja kun pitää viettää ne pojan lomat pojan ehdoilla :S no selvittiin kuitenkin ja kaikki on taas hyvin :D

    VastaaPoista
  23. Olet vaan tukena ja ajattele kanssa mitä sun miehes siitä intistä ajattelee, se on varmasti hänellekin kova paikka. Siitä voi tehdä myös suhteen parasta aikaa! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela