Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2020.

Valkoinen tiskiallas keittiöön - uhka vai mahdollisuus?

Kuva
Yhteistyössä Lapetek Aika menee mieletöntä vauhtia ja olen jo asunut nykyisessä kodissani aika lailla tasan neljä kuukautta. Koko muuttorumba alkoi tosiaan asunnon kevyellä remontilla, jossa erityisesti keittiö sai täysin uuden ilmeen. Säästin keittiössä paljon vanhaa, kuten kaikki kaapistot, mutta modernisointia tehtiin paljon ja kaikki kodinkoneet vaihtuivat uusiin. Keittiön tasot vaihtuivat vaaleaan puuhun ja samalla halusin jotain uutta perinteisen kromisen tiskialtaan ja keittiöhanan tilalle. Keittiöhana valikoitui aina nopeasti Lapetekin LINA 20-A hanaksi sävyssä antrasiitti , mutta pidempää miettimistä vaati altaan väri - musta vai valkoinen?  Valkoinen kiinnosti alusta alkaen enemmän, mutta valkoisen komposiittia olevan altaan puhtaana pysyminen mietitytti. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja valitsin keittiöön  Blanco Dalago 45 Silgranit-altaan valkoisena . Keittiö on nyt ollut käytössä neljä kuukautta ja pystyn hyvin kertomaan oliko valkoinen allas huti vai hyvä valinta...

HAAWE - Rovaniemen ihanin hotelli

Kuva
Yhteistyössä HAAWE Boutique Apart Hotel Lappi on roikkunut omalla Pakko päästä-matkalistalla jo vuosia. Me ollaan perheen kanssa pienestä lähtien matkustettu paljon ja se on jatkunut myös aikuisiällä, mutta Lappi ei ole koskaan ollut kohteena. Ehkä ennen tätä vuotta se on tuntunut paikalta, johon pääsee ihan aina - onhan kyseessä kotimaan matka. Onneksi heinäkuun alussa minulle tuli mahdollisuus lähteä muutamaksi päiväksi Rovaniemelle ja kynnys matkustaa Lappiin madaltui. Ja hitsit, onneksi lähdin! Vaikka olin vain Rovaniemellä, palo matkustaa Lappiin paremmalla ajalla, syttyi ja uskon, että vuoden sisään tulee palattua. Niin paljon jäi näkemättä ja Lappi olisi ihan mieletöntä kokea kaikkina vuodenaikoina. Jos olet suunnittelemassa matkaa Rovaniemelle, bookatkaa huone tästä hotellista. Yövyimme aivan Rovaniemen keskustassa  HAAWE Boutique Apart Hotel   nimisessä boutique hotellissa ja se oli ihana! Haaweessa on ainoastaan 14 huonetta , joista kaksi on sviittejä. Jokaisella huo...

Paluu rutiineihin

Kuva
Kaupallinen yhteistyö Cocopanda Ihan hullua, että heinäkuu on jo yli puolen välin ja parin viikon päästä startataan jo elokuuta. Toki elokuukin on vielä hyvällä tuurilla todella kesäinen, mutta silti. Aina elokuussa on oma taikansa ja mieli alkaa jo kääntymään syksyyn ja arkeen ilman kesäpäiviä. Vaikka rakastan syksyä ja sen tuomaa rauhoittumista, on havahtuminen kesän päättymiseen aina hieman haikeaa. Päivettyneen ihon ja lisääntyneiden naururyppyjen lisäksi kesä näkyy minulla aina hiuksissa ja ihossa, jotka molemmat oikein huutavat kosteutusta ja huolellista hoitamista vauhdikkaan kesän jäljiltä. Kesäisin minun huono tapani on laiminlyödä hiusten ja ihon hoitoa, vaikka juuri auringon paistaessa niistä huolehtiminen, ja erityisesti se kosteuttaminen, olisi tosi tärkeää. Jotenkin vaan aina on kiire aamulla poistua kotoa, ettei hiusnaamioille ja muille kauneusjutuille ole yhtään mukamas ekstra-aikaa. 😄 Kotiinkun tulee usein vasta niin myöhään, että mielessä on vain nopeat iltatoime...

Maanantailista

Kuva
Mikä oli viime viikon paras juttu? Viime viikolla oli tosi paljon yksittäisiä parhaita juttuja. Äh, en osaa yhtään sanoa vain yhtä! Entä viikonlopun paras? Perjantai kokonaisuudessaan. Aika tavallinen, mutta tosi kiva päivä 😊 Mikä oli viime viikon huonoin juttu? Sunnuntain todella ihmeellinen fiilis ja alakuloisuus. Ärsyttävä fiilis, kun tuntuu, ettei mikään onnistu, väsyttää ja kiukuttaa. Arvosana viime viikolle? Annetaan kasi. Miten vietit viikonlopun? Näin paljon kavereita, olin ulkona, kävin lauantaina treenaamassa ja tein töitä. Niiden parissa koko viikonloppu meni ihan silmänräpäyksessä. Yllättävä asia, joka sai hymyn huulille viime viikolla? Näitä oli aika montakin, mutta jotka ovat todella henkilökohtaisia. Mutta yksi, ei ehkä kovin yllättävä, oli se, kuinka reissujen jälkeen huomaa kaivanneensa todella paljon aamulenkkejä koiran kanssa. Ne piristävät  niin paljon jokaista päivää! Miten voit tänään? En oikein tiedä. Eilisen omituinen fiilis on jatkunut tähän päivään j...

Ystäviksi aikuisena

Kuva
Aikuisiällä syvien ja merkityksellisien ystävyyssuhteiden tärkeys on korostunut,eikä enää kaipaa ympärilleen suurta kaveriporukkaa. Nuorena, ollessani yläasteella ja lukiossa, minulla oli muutama läheinen ystävä, mutta pääasiassa aikaa vietettiin koulussa ja vapaalla isommissa porukoissa. Tuntui, että juuri se kavereiden määrä oli asia, jota haviteltiin - viis siitä, kuinka syviä ystävyyssuhteita ne olisivat. Nyt aikuisena taas tilanne on täysin toinen. Aikaa ja sosiaalisiin tilanteisiin käytettävää energiaa on vähemmän, jolloin sen haluaa käyttää ainoastaan hyviin tyyppeihin. Niihin, joiden eteen on valmis tekemään mitä tahansa ja joiden kanssa ystävyys on tasavertaista. Yläasteen jälkeen, eli viimeisen kymmenen vuoden aikana, elämässäni on ollut todella monta ystävyyssuhdetta. Koin todella monta vuotta olevani aina jotenkin hieman ulkopuolinen, joka ehkä osittain aiheutti sen, että elin todella levotonta elämää ja muutin useita kertoja ulkomaille todella pienellä kynnyksellä. Tutustu...

Treenikuulumiset

Kuva
En ole pitkään, siis todella pitkään, aikaan kirjoittanut mitään treenamisesta. Yksinkertaisesti siitä syystä, että lähes viisi kuukautta meni lainkaan urheilematta leikkauksesta toipumisen ja motivaation puutteen vuoksi. Toukokuussa onneks löysin treeni-innon uudestaan alettuani tekemään yhteisiä ulkotreenejä Lotan kanssa. Ja sieltä se rakkaus treenaamista kohtaan taas löytyi! Siitä lähtien treenaaminen on ollut taas osa viikottaista rutiinia ja vitsit, onhan se tuntunut hyvältä. Liikkuminen on minulle todella luonnollinen osa arkeani ja rutiinejani, mutta tällaiset vaiheet ovat täysin ok. Ei aina tarvitse kiinnostaa ja jos motivaatio katoaa, usein se kertoo vain siitä, että on aika keskittyä muihin asioihin. Kaikista typerintä olisi nyt alkaa murehtimaan sitä, että treenaamiseen tuli useamman kuukauden tauko. Eli nyt ollaan kohta pari kuukautta treenailtu säännöllisesti ja rehellisesti myönnän, että alku oli aika tuskaa. Kunto oli romahtanut täysin ja jo ylämäen kävelykin hengästytt...